tiistai 19. marraskuuta 2013

Se hassu fiilis.

En esitä tätä kysymyksenä koska ymmärrän teoriassa miksi ihminen tekee niin mutta silti nauratti lukea jostain että muutkin laittaa autossa radion hiljemmalle kun on saapumassa perille että näkee paremmin minne on suunnistamassa. Ei mulla muuta.

maanantai 21. lokakuuta 2013

Tätä konsumoinnin määrää.

Ostin taannoin uuden talvitakin ja myyjä kehui valintaani kertomalla miten juuri se takki jonka halusin ostaa käy sekä tennarien että vaikkapa nilkkurien tai saappaiden kanssa!

Eli mitä, ihmiset ostaa eri takkeja eri kengille? Siis ihan oikeasti? En voi laittaa tätä TALVITAKKIANI näiden kenkieni kanssa ostan siis vajaalla satasella toisen? Mitä ihmettä, kuka myöntää että on ikinä nähnyt ihmisen kadulla jolla talvitakki on silmäänpistävän huonosti yhteensopiva sen kenkien kanssa? Minkäköhänlaisia tyylivirheitä sitten itse teen. Valehtelematta en ollenkaan tiedä mitkä farkut sopii mun hajuveden kanssa ja mikä huivi istuu mun sukkien kanssa. Taidan tarvita jotain stylistiä kun en selvästikään osaa näitä asioita.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Kaikki on taas väärin.

Ensin ulistiin siitä miten pakkoruotsi on maailman suurin vääryys, sitten avioliittolaki on väärin ja nyt asevelvollisuus pitää lakkauttaa. Mistä näitä kansanaloitteita tulee ja olenko ainoa joka on sitä mieltä että meillä selvästi menee liian hyvin ja on liian paljon aikaa kun kaikkea on nyt pakko lähteä korjailemaan ja koko aika joku seisoo jossain ja haluaa että jotain allekirjoitetaan. Uutisissakin suurin vääryys tällä hetkellä on se että Yle tekee yhteistyötä kirkon kanssa. Lopettakaa, ketään ei kiinnosta.

En ole feministi, mutta...

Niin usein puhutaan siitä miten naisia esineellistetään ja miten sovinistisiat siellä sohvan pohjalla kommentoivat naisten takamuksia ja ovat syypäitä kaikkeen pahaan tämän päivän yhteiskunnassa. Samaan aikaan suurimmassa osassa naisille suunnatuista, vaikkapa lehdistä, ovat täynnä "mitkä rintaliivit korostavat sinun tissejäsi" ja "mitkä kolmetoista ihonhoitotuotetta on pakko omistaa ettei näytä raadolta" ja "mitkä alusvaatteet saavat miehesi syttymään" artikkeleita. Näiden kaikkien Ilona Anna Emma helvetti Olivia lehtien toimittajat ovat kuitenkin valtaosin naisia. Naiset itse täyttävät nämä lehdet vapaasta tahdostaan sivu toisensa jälkeen propagandalla siitä miten paljon sinun on pakko laittaa rahaa ja vaivaa siihen että kelpaisit yhteiskunnalle. Olethan tärkeä vain ulkonäkösi kannalta. Näin naisilta naisille tiedotettuna. Kaikista pahimmat ovat juuri näille nuoressa teini-iässä oleville Demi-Suosikki-Missmikälie hirvityslehdet jossa julkkisjuorujen lisäksi on lähes poikkeuksetta pelkästään "miksi ei pojat katso minua" ja "miten voin itsekin näyttää prinsessalta" sontaa.

Minä en itse näitä lehtiä juurikaan ole koskaan lukenut, ehkä juurikin tästä syystä, mutta koen sen silti loukkaavaksi kun avaan esimerkiksi Iltalehden nettisivuja enkä sielläkään voi välttää näitä "oho! nyt on tällä ja tällä julkkiksella käynyt nolosti kun makkarat näkyy!"- kuvahirvityksiä. Ongelmana ei välttämättä ole se, että näitä ihmisiä esineellistetään julkisesti, siihenhän ne ovat itse vapaaehtoisesti hankkiutuneet. Ongelmana minulle henkilökohtaisesti on se että meiltä oletetaan että meitä kiinnostaa, että me olemme sitä mieltä että tämän henkilön vatsamakkarat ovat huono ja shokeeraava asia, että meitä pidetään niin tyhminä että uutisten sijaan jonkun ihmisen ulkonäölliset vajaavaisuudet ovat tärkeämpiä. Verrattuna siihen että valtakunnallinen uutisointi perustuu ihmisten esineellistämiseen, on se että joku toimitusjohtaja jossain sanoo suorassa lähetykessä että sihteerin pitää olla isorintainen, aika pieni paha. Se kovaan ääneen naisia arvosteleva sika siellä sohvanpohjalla tekee täsmälleen samaa kun ammattitaitoiset toimittajat.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Minusta itsestäni.

Selailin omaa blogiani tässä taannoin ja tajusin että täällä ei paljoakaan loppujen lopuksi lue minusta itsestäni asioita. Aijon siksi luoda listan minusta. Kuvassa esiintyvä iloinen ankka ei liity tekstiin.

Olen sellainen ihminen joka selailee omaa blogiaan vaikka tietää täsmälleen mitä täällä lukee ja kuvittelee että se on jonkun toisen kirjoittama ja se ajattelee täsmälleen samalla tavalla kun minä. Huvitun siitä.

Olen sellainen ihminen jota ei voi päästää karaokeen ilman että laulan Aikuisen Naisen koska tiedän että se on vähintään päivän viides kerta ja se ärsyttää kaikkia vaikka sen laulaisi hyvinkin. Mitä en kuitenkaan osaa tehdä.

Olen sellainen ihminen joka kuvittelee että peikkoja ja menninkäisiä ja lohikäärmeitä on olemassa koska illuusion ylläpitäminen tekee metsästä paljon siistimmän paikan. Aina on toivoa.

Olen sellainen ihminen joka ei ole koskaan omistanut rakennekynsiä tai ripsiä.

Olen sellainen ihminen joka ei ota mitään tosissaan jos se on kirjoitettu Comic Sans MS fontilla.

Olen sellainen ihminen joka juhlii henkilökohtaisia saavutuksia tai hyvän olon tunnetta salaa kotona laittamalla hunajaa teehen. Teetäkun oikeaoppisesti kuuluu juoda ihan sinä itsenään.

Olen myös sellainen ihminen joka salaa ajaa ylinopeutta öisin kun kukaan ei ole katsomassa ja kokee että vaarantaa omaa henkeään ja elää riskejä pelkäämättä kun ajaa 40 alueella 55km/h.

Olen ihminen joka muistaa jonkun sanonnan vaan osittain mutta käyttää sitä silti, ja jos jää kiinni väittää muille että meilläpäin on aina sanottu näin.

Omistan kuulemma maailmanhistorian laajimman musiikkimaun. Haastajia otetaan vastaan.

En ole koskaan elänyt ilman kissejä enkä ole ihan varma onko kisse oikeasti kahdeksas elementti ja ilman sen läsnäoloa ihminen mätänee sisältä.

Välillä kun joku istuu mun vierelle bussissa tai vastaavassa vilkaisen sitä henkilöä ja rakennan sille kuvitteellisen määränpään ja tarkoituksen matkalle omassa päässäni. Välillä alan keksimään sille ihmiselle omaa kuvitteellista elämää, ja välillä olen niin tyytyväinen luonnokseeni että tekee mieli kertoa se sille.

Yksi tyydyttävimmistä harrastuksistani on keksiä sanoja ja käyttää niitä kunnes huomaan että tutut, tarkoittamattaan tai tarkoituksellisesti, alkavat myös käyttämään niitä.




sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Seksualisesta häirinnästä

Luin jostain että on ehkä tekeillä laki joka muuttaisi seksualisen häirinnän rangaistettavaksi teoksi. Ajatuksena se että ei tarvitse odottaa että tulee raiskatuksi ennenkun saa sen syyllisen maksamaan teoistaan. Vaikka seksuaalinen häirintä onkin epämiellyttävää niin se on ehkä yhtä vaarallista ja kiellettyä kun toisen ihmisen haukkuminen. Olisiko se parempi vaan jokaisen naisen selvästi osoittaa että ei hyväksy tai pidä siitä että persettä kähmitään kun että yhteiskunta kieltää asian ja antaa naisille mahdollisuuden tehdä kenestä tahansa syyllisen ilman syytä.
Tämä "seksuaalinen häirintä"kin on käsitteenä outo kun jos komea mies koskettelee niin se on ihan kivaa mutta jos se on joku inhottava kaveri niin se on heti rangaistava teko. Moneltakohan mieheltä lähtisi esimerkiksi duunipaikka alta asiattoman syytöksen takia jos tällainen laki astuu voimaan kun joku kokee sen että inhottava mies katsoo sinua seksuaaliseksi häirinnäksi ja on heti ulisemassa siitä miten nyt on kohdeltu väärin. Jos naiset vaan näyttäisi selvästi että ei pidä siitä että arvostellaan ja kähmitään niin ehkä miehet ei sitä tee. Suurin osa luultavasti lähtee tähän touhuun siinä luulossa että näin naiset haluavat että heitä lähestytään, ja ehkä ei sitten tee sitä uusiksi kun ymmärtää että se ei ole hyväksyttävää. Sitten on varmasti jossain sovinistisika-pomo joka työpaikan uhalla kokee omaavansa oikeuden läpsiä ja kähmiä naisalaisiaan. Ehkä se olisikin siinä vaiheessa sakon paikka, mutta jos tällä lailla saisi yhden kymmenestä kiinni oikeasti syyllisenä ja monelle monelle asiattomia sakkoja niin minun mielestä melkein voisi jättää tämäkin laki väliin. Eikä se sakko sen yhden kusipään käyttäytymistä muuta kuitenkaan.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kuvapäivitykset

Hauskaa miten kauniina kesäpäivänä tai ukkossäällä tai lumimyrskyssä tai missä vaan porukka päivittää tapahtumaa Facebookissa laittamalla kuvan missä kyseinen luonnonilmiö näkyy ehkä taustalla mutta kuvassa keskipisteenä on oma pärstä. Miksi kaikesta laitetaan oman naaman kuva? Ompa täällä kova tuuli, tässä minun naama. No eipä siitä naamasta sitä tuulta näe vaan se taipunut puu joka on siellä takaraivon kohdalla. Sitten otetaan kolmekymmentäviisi kuvaa omasta naamasta ja kolme laitetaan Facebookkiin ja loput sinne hemmetin Instagrammiin. Jos joku kysyy miksi en käytä Instagrammia vaikka tykkäänkin kuvata niin se johtuu siitä että niitä kaverien naamoja näkee ihan luonnossakin, en tarvitse niistä päivittäin kolmetoista valokuvaa.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Olisiko ympäriinsä katseleminen ihan okei?

Ymmärrän että ei aina jaksa jutella muille tai katsoa muita tai edes huomioida muita mutta nämä ihme hiipparit jotka ovat niin syvällä omassa kuplassaan että voivat kävellä toisen päälle huomaamatta ovat minulle täysin mysteeri. Tämä pätee myös niihin jotka kaupassa kävelevät ahtaalla käytävällä ja katselevat kamaa kun joku takana tuleva kantaa kymmenen kiloa painoa ja haluaisi ohi. Kuka sitä nyt huomaisi saatika sitten kääntäisi päätä ja tekisi jotain asialle kun näin käy. Sitten nauretaan että kun miehet ovat niin putkiaivoja, entä nämä perkeleen Stockmann-mummot jotka voivat pysähtyä keskelle Mannerheimintietä ruuhkaaikaan kaivamaan jotain laukustaan huomaamatta luomaamansa liikennekaaosta ympärillään? Kun ei vaan kiinnosta mikään mikä ei ole oman kukkahatun alla.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Turhat tuotteet.

Olen kaupassa töissä ja näen mitä idioottimaisimpia keksintöjä tuotevalikoimassa. Esimerkiksi tämä että jotain maitorahkaa pitää olla hylana, laktoosittomana, rasvattomana, 1% rasvaa, 3% rasvaa, 6½% rasvaa. Kuka jolla on laktoosi intoleranssi miettii että hmm, ei tämä laktoositon kelpaa vaan haluan että se on hyla? Kuka ostaessaan maitorahkaa miettii että ei tämä 5% rasvapitoinen kelpaa kun haluan että se on 6. Maistuukohan se 1% rasva niin suurena erona. Toinen nämä alkoholittomat sokerittomat siiderit. Eli mitä, vettä? Myös alkoholitonta kaljaa löytyy tietenkin 30 eri laatua sillä alkoholiton bisse ei jo itsessään maistu ihan anaalihapolle vaan siinä sitten vielä pitää saada valita just se oikea merkki. Parhaat myös nämä älynväläykset kuten vähäsuolainen soijakastike. Eikö soijakastike nimenomaan ole kastike jolla saadaan ruoka maistumaan suolaiselta? EI SITÄ KASTIKETTA OLE PAKKO LAITTAA JOS EI SUOLAN MAUSTA TYKKÄÄ. Mitä ihmettä. Mitä seuraavaksi, moottoriton auto? Sakset ilman terää? Lahkeettomat housut.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vapun vietto on kansansairaus!

Luin Iltalehden nettisivuilta gallupin että juhlitaanko vappua liian railakkaasti ja suurin osa oli vastannut että kyllä. Muutenkin tosi monet ajattelevat vappua inhottavana juhlana jossa ihmiset ovat iloisia ja kävelevät kaduilla juhlien sitä että ovat käyneet kouluja ja opiskelevat tai juhlivat muuten vaan. Onhan se hirveää kun kaikki iloiset ihmiset näyttäytyvät samaan aikaan ulkoisalla kun voisi vaan olla juro ja inhota elämää yksin kotona. Loppukoot tällainen riemuitseminen!

torstai 18. huhtikuuta 2013

Bostonin roski- eikun pommit.

Ehkä asiatonta nauraa pommi-iskuille mutta aloitetaan nyt siitä että mies räjäyttää kaksi pommia isossa ihmiskaaoksessa ja tappaa mitä, kolme? Miten on edes mahdollista että vain kolme kuolee? Ehkä epäonnistuinein pommi-isku ikinä. Toiseksi, koska mies ilmeisesti oli laittanut pommit alunperin roskikseen, Amerikan tapa varmistaa maansa turvallisuuden tulevilta pommi-iskuilta on poistaa kadulta roskikset. Eli seuraava ihminen joka tulee syli täynnä pommeja johonkin tapahtumaan katsoo että "Hm, nyt en kyllä keksi mihin nämä laitan. Taidan olla pommittamatta." Kolmanneksi, nyt maa on hysteerisessä tilassa eivätkä ihmiset uskalla kerääntyä mihinkään tapahtumiin koska joku varmasti tulee dynamiitin kanssa sinne. Entä se kun jenkit itse tappaa porukkaa ympäri maailmaa miten sattuu? Ja kertoo avoimesti että tukevat päätöstä jos Israel haluaa hyökätä Iraniin. Ei siis puolustaa itseään jos sota syttyy vaan hyökätä sinne huvikseen. Eli ilmeisesti kyse nyt ei ole siitä että ei ole ok jos ihmisiä kuolee, vaan kyse on siitä että ei ole ok jos jenkkejä kuolee. Kolme kappaletta. Kuinkakohan monta jenkkiä sinä päivänä kuoli sydänongelmiin läskeytensä takia? Tai tukehtui vaikka lyijykynään. Miksi lyijykyniä ei kielletä. Vaarallisia tuollaiset.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Rekordermikä?

Tämä on ehkä loppuunjauhettu aihe mutta miksi tehdä lakritsikurpitsamansikkaMannerheim-makuista jäätelöä tai karkkia kun kaikki loppujen lopuksi safkaa niitä samoja ässämiksejä mitä on syönyt skidistä lähtien koska ne on niin hyviä. Nyt kun Fazerilta tuli vanhat Merkkari-karkit takaisin ne jopa loppuivat Fazerin omista varastoista kun möivät niin hyvin. Miksi ei tehdä uutuuskarkkeja joissa on tavallisia makuja kun ei kukaan oikeasti niistä minttumaksalaatikko-sähellyksistä pidä kuitenkaan. Tai vielä parempi kysymys, miksi ylipäätään tehdä uutuuskarkkeja? Kuka on koskaan kyllästynyt vanhojen karkkien makuun. Sama pätee johonkin Rekorderlig ( en jaksanut Googlata miten toi kuuluu kirjottaa ) siidereihin jossa on sitruunakarambolamaissimaku. Jos baareissa myydyin juoma on kuitenkin keppanan jälkeen joku Ville Vallaton joka maistuu maidon lisäksi miedosti jollekin mintulle, millä logiikalla ihmiset haluaisivat kaupasta ostaa jotain ihan ihme makumiksejä jotka loppujen lopuksi maistuu Gambina-vivahteella vatsahapoilta? Ei niistä litkuista kuitenkaan erota että "Mm, tässä tämä kiiwi kyllä erottuu selvästi tästä mantelista ja jälkimaku kivan sinappinen" vaan se maistuu vaan kummalliselle eikä siitä kuitenkaan pidä.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Moi olen varattu.

Istuskelin baarissa tässä yksi päivä jossa pöytiä on suhteellisen vähän mutta ovat sen sijaan suurikokoisia. Luonnollisesti saman pöydän ääreen kerääntyy useampikin porukka. Edessäni saman pöydän ääressä istui siis kauemman aikaa miespuolinen henkilö joten päätin tervehtiä häntä ja vaikkapa vaihtaa pari sanaa kun kerta siinä istuttiin. Esittäydyin ja mies vastasi takaisin että "Moi, olen varattu". Onko asia siis tosiaan niin että ihmiset ei tuntemattomille puhu elleivät halua seksiä, suhdetta ja rivitalonpätkän Koivukylästä? Samankaltainen tilanne kävi kun istuin tiskin äärellä kantabaarissani ja juttelin pidemmän aikaa baarimikon kanssa. Toinen kantis käveli vierelleni ja sanoi että kai tiedät että mikko seurustelee. Mitä sitten jos se seurustelee? Enkö muka saa puhua ihmisille jotka ovat varattuja? Ovatko ihmiset niin mustasukkaisia että jos kotiin tullessa kertoo että hei, puhuinpa tällaiselle tyypille baarissa niin tulee tyttöystävältä nyrkki naamaan ja kahden viikon seksilakko? Vai eletäänkö jossain kehitysmaassa jossa varattu ihminen leimataan huoraksi ja saa kuolemantuomion jos muihin ottaa katsekontaktia vaikkapa tietä ylittäessä. Huh, en ymmärrä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Ujot ihmiset.

Mitä ujoja ihmisiä vaivaa kun ollaan olevinaan niin vaivautuneita sosiaalisessa tilanteessa että ei voi edes yrittää käyttäytyä normaalisti? Puhun siis nyt näistä ihmisistä jotka on niin ujoja että vaikuttavat helvetin töykeiltä. Työpaikallani oli taannoin TET-oppilas joka oli nuori kaveri ja hyvin hyvin ujo. Kun hän joskus joutui kahvitauolle samaan aikaan kun minä ja höpöttelin siinä jotain mukavia niin jätkä ei edes katsonut kännykästään ylös saatika sitten vastannut yhtään mitään. Myöhemmin sain kuulla että ei olekaan töykeä hirvitys vaan tosi ujo. No varmaan auttaa ujouteen se että käyttäytyy niin huonosti että kukaan ei pidä sinusta. En ymmärrä.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Asiakkaat ei ole koskaan oikeassa.

Miksi muka asiakas olisi oikeassa kun mulla on kokemus ja ehkä koulutuskin siihen mitä teen? Millä perusteella se imbelsilli joka eksyy just mun luo asioimaan tietäisi paremmin kun minä miten asiat hoidetaan? Ei mistään syystä. Ja seuraava idiootti joka luulee että olen kohtelias ja avulias vaikka itse käyttäytyy kun asetoonia nuuskinut mustekala taitaa saada nimikyltistä naamaan. Ei ehkä kuulosta niin kivuliaalta mutta onhan se tollasella hakaneulalla kiinnitetty.

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Lintulauta.

Pakko nyt leveillä kun ensimmäistä kertaa elämässäni olin autossa jossa on sellanen spoilerihärpäke vai miksi sitä kutsutaan siellä takaluukun päällä. En edelleenkään ymmärrä mikä käyttötarkoitus sillä on mutta onpahan ihan pähee. Onko olevinaan jotenkin aerodynaamisempi? Niinkun pikkuisena luulin että skoballa kun päristelee niin jos ajaa muna-asennossa skoba kulkee paremmin. Pitää varmasti paikkansa.

torstai 28. helmikuuta 2013

Yhteishaku?

Yritin tässä selailla että mitäköhän sitä menis opiskelemaan, ja pakko myöntää että ihan hirveitä noi kaikki sivut. En ymmärrä yhtään mitään. Sen verran olen fiksumpi että tiedän nyt Metropolian arvot. "Asiantuntijuus on meille intohimo". Siitäkin sain vaan sen irti että jäin pitkäksi aikaa miettimään onko asiantuntijuus tosiaan sana ja taipuuko se oikeasti noin?

Neljänkymmenenviiden välilehden jälkeen ja pari hiustuppoa köyhempänä eniten vituttaa se että miksi ruoka yhtäkkiä on tosi ällöttävää jos sieltä löytää hiuksen. Vaikka se on mun oma hius eikä ollenkaan ällöttävää niin yhtäkkiä ruoka maistuu inhottavalle eikä tee mieli syödä, täysin vasten omaa tietoista tahtoani. Perkele.

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Miten parantaa paska päivä

Joku joskus sanonut että jos jännittää niin auttaa kun kuvittelee että yleisö on alasti. Vastavuoroisesti jos joutuu lukemaan sivutolkulla paskaa, auttaa jos kuvittelee tekstin olevan Comic Sans MS. Voitto!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Alienit

Pakko myöntää kun katson alien aiheisia leffoja niin ihmettelen sitä että kun kaikki avaruusoliot ja niihin liittyvät kapistukset ja vastaavat erittävät hurjia määriä limaa. Eikö ne koskaan liukastele? Ja miten ne limaiset aseet ja vastaavat edes pysyvät kädessä kun otuskin on ihan limainen?

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Voi kamalaa.

https://www.youtube.com/watch?v=Y5CuisJpv0I Löysin tällasen vanhan hirvityksen. Herranjestas.

Kännijutut ärsyttää.

Joskus olen kuulevinani että ihmisiä ärsyttää kun porukka ei jaksa puhua muustakun esim. mitä kännissä on tullut tehtyä. Jotkut vastavuoroisesti ei osaa puhua muustakun miesongelmista. Ihmiset eri elämäntilanteissa saattaa välillä kokea sen hankalaksi kun jos vaikkapa itse on kauankin seurustellut ja tuntuu että kaikki muut juttelee yhden yön seikkailuistaan eikä ole itsellä mitään lisättävää, tai sitten että tekisi mieli kertoa kaikista miesjutuistaan tai kännitarinoita kun taas kaikki kaverit puhuu siitä miten rakkaan kanssa vietti päivän IKEAssa. En oikein koskaan ymmärrä miksi asia olisi ongelma. Omasta mielestä just toisinpäin, olisi tosi tylsää jos kaikki kertoisi enemmän tai vähemmän samoja juttuja. Kiinnostavintahan on just se että kuuntelee saman pöydän ääressä ensin jonkun "näin kävi neljän absintin jälkeen"-tarinan ja seuraavaksi "tämä leffa aijotaan tänään katsoa poikaystäväni kanssa". Ei käy niin yksitoikkoiseksi koskaan. Parastahan on sitäpaitsi kuunnella ihmisten kommentteja toisten tarinoihin jos itse elää ihan eri elämää. Olen itse viettänyt aikaa niin parisuhteessa kun sinkkunakin ja huomaan itsestäkin miten tuomitsen jonkun käyttäytymisen jos itse elän erillaista elämää ja vastavuoroisesti kannustan sitä jos olen ise samassa tilanteessa. En ymmärrä miksi joku ei jaksaisi kuunnella toisten juttuja vaan sillä perusteella että ei löydä siitä itseänsä just sillä hetkellä.

Ystävänpäivä tulossa!

Pakko nyt mietiskellä kun ystävänpäivä lähestyy ja kauppoihin ilmestyy sydänmarmeladeja ja vaaleanpunaista turhaa kamaa että innostutaanko oikeasti Suomessa tästä yhtä pahasti kun jossain jenkeissä? Itelle tää päivä on perinteisesti lähes poikkeuksetta ollut ihan samanlainen kun mikä tahansa muukaan. Joskus koulussa järjestettiin jotain pientä mutta onko oikeasti tää päivä esim. pariskunnille joku himotärkeä rakkauden oisoituksen aika? Ja vastavuoroisesti, kerääntyykö sillon baareihin kaikki katkerat sinkkunaiset juomaan Cosmopolitaneja ja juttelemaan sikamaisista miehistä vai onko tämä enemmänkin se päivä kun syödään kotona jäätelöä suoraan purkista lusikalla ja katotaan jotain Hugh Grant leffoja tippa linssissä. Jotenkin kumma että en tiedä kun tää perinteen mukaisesti itselle aina vähän niinkun menee vain ohi enkä koskaan sen kummemmin ole kiinnittänyt huomiota siihen että tekeekö ihmiset sillon jotain erikoista.

torstai 31. tammikuuta 2013

Hei miehet.

Juttelin baarissa tukevassa humalatilassa miehen kanssa siitä onko naisten vai miesten kanssa helpompi tulla toimeen. Mies sanoi että faktahan on se, että miehet ovat rektumin abyssaalisista syvyyksistä. Tuohon vaikea enää lisätä mitään.

Kaikki elämän ultimaattisimmat totuudet ilmenevät kännitilassa. Mulle sanottiin kerran, että miksi tavata selvinpäin kun voi tavata vähemmän kännissä?

tiistai 29. tammikuuta 2013

Päivän sana.

Sana jolla voi kuvailla uskomattoman osuvasti mielentilaa mutta myös ruumiin muotoa. Nimittäin plösö. En pärjäisi päivääkään ilman tätä termiä.

Kun luottokortit ei toimi.

Kaupan kassalla pahimmat työpäivät on ne kun pankki tai luottokortit ei toimi yhteysvikojen takia. Kummallisinta on taas se miten ihmiset sillon käyttäytyy. Esimerkiksi lappu ulko- ja sisäovella jossa lukee ongelmasta punaisella tussilla ei riitä siihen että ihmiset huomaisivat asian, vaan keräävät silti ostoskärryn täyteen safkaa ja ovat kassalla ihmeissään. Jotkut jopa suuttuvat että kun heille ei ole ilmoitettu. Varmasti palkataan joku ovelle seisomaan kertomaan ihmisille mistä on kyse, ja hauskinta se että vaikka niin tehtäisiinkin niin yllättävän moni jää inttämään vastaan. Esimerkiksi "kyllä minulla on rahaa tilillä" ja "kyllä minulla on oikeus tehdä ostoksiani kortilla" on tavallisia argumentteja.

Toinen asia joka ihmetyttää on kuinka harva tietää mikä on erona pankki ja luottokortilla. Ilmeisesti ihmiset satunnaisesti käyttää kumpaakin ja ihmettelee miksi vain puolet ostoksista tulee laskuna kotiin kuun lopussa. Tai jotain. Jos luottokortit ei toimi tosi moni sanoo maksavansa pankkikortilla ja kaivaa silti taskustaan jonkun Visa Electronin tai Amexin. Electroni on luottokunnan käteismaksukortti. Amex on herran jestas Amex. Yksi mies kaivoi jopa Diner's Club korttinsa esiin ja väitti maksavansa pankkikortilla. Siis ihminen joka maksaa jonkun tonnin vuodessa siitä kortistaan jonka saa vaan jos on jäsenenä jossain kauppiasliitossa ja ei siltikään tiedä mitä se kortti tekee?

Parhaat on tietenkin ne ihmiset jotka, vaikka niille on lapulla ja suullisesti ilmoitettu useampaan otteeseen että kortti ei toimi yrittää silti maksaa, ja suuttuu kassapalvelialle kun se ei toimi. Kielletään niiltä ruuan saanti ja nyt lapset kuolee kotona. Tai sit ne sanoo että jos vien nämä kotiin ja maksan ensikerralla? Jep, omasta taskusta varmaan pistän kassaan sen sun 78e että ei näytä pohja miinusta. Huhhei.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Chickflick.

Jos ketään häiritsee se että katsoo sarjaa jossa turhan suuri osa keskittyy siihen että puhutaan tunteista ( tähän ei nyt päde joku Greyn Anatomia jossa koko juoni on tunteista puhuminen ) kun oikeasti haluaisi katsoa toimintaa tai muuta vastaavaa, löytää itsensä samanlaisesta tilanteesta kuin minä jossa tekisi mieli hypätä niiden osien yli mutta jos niin tekee jää aina joku juonikäänne näkemättä. Hyvänä esimerkkinä Supernatural, jossa veljekset Winchester käyttää joka jaksossa 10-15 minuuttia vähintään siihen että puhutaan tunteista. Toinen hyvä esimerkki on Dexter, joka n. toisen tuotantokauden jälkeen käyttää jaksoittain naurettavia määriä aikoja siihen että fiilistelee sitä että sillä ei ole tunteita, tai vastavuoroisesti käy dialogia samasta asiasta vaimonsa kanssa. Jokatapauksessa, oma ratkaisuni tähän on se että tehdään juustoisesta vielä juustoisempaa. Jos koneella katsot sarjaa pistä taustalle soimaan joku Ti Amo, tai vielä parempi on George Michaelin Careless Whisper, mutta vaan siis se saksofoniosuus. Lopputulos on niin naurettava että hyvin jaksaa katsoa.

Huonoa suomea.

Hävytöntä kun tekstaa tai chattaa ihmisen kanssa joka on ulkomailla ja siitä syystä ei käytä ä tai ö pilkkuja kirjoittaessaan. Mulla ainakin tosi vaikea keskittyä itse asiaan kun kuvittelen sen ihmisen äänen päässä niin että se puhuu tosi kehnosti suomea. Tulee ongelmaksi varsinkin jos puheenaihe on vakava.

Tervetuloa.

Olen siis hyvin innokas kirjoittaja, mutta on raja kuinka paljon ihmisiä voi Facebookissa turhuuksilla härnätä. Siksi tämä. Päivän spedein ehkä se että kuinka monta kertaa ihminen onnistuu kävelemään kohti rullaportaita jotka on menossa väärään suuntaan matkalla Kampin alakerrasta ylös asti? Vastaus on kolme. Vähän katteli myyjät rullaportaiden varrella että missäköhän maailmassa tuonkin naisen ajatukset haahuilevat.