Vaalitulokset

Suomen kansa on jälleen äänestänyt ja vaalitulos on selvillä. Mielipiteitä voi olla suuntaan tai toiseen, mutta pidetäänhän mielessä että näin se demokratia toimii - Jos kansa saa päättää, tältä se näyttää.

Keskustalle jälleen suurvoitto, mutta enemmän kiinnostaa tietenkin se että Perussuomalaiset ovat lähes jaetulla kakkossijalla Kokoomuksen kanssa. Monet ovat odottaneet vanhojen "dinosauruspuolueiden" häviötä juuri siitä syystä, että Suomi muuttuu, mutta ikivanhat politiikkosedät eivät. Siksi haluamme uutta. No, ilmeisesti keskustan dinosaurukset ovat edelleen suosiossa, ja osaksi varmasti kiitokset sille, että keskusta on pyrkinyt "nuorentamaan" imagoaan, sekä edustajiaan. Todellisuudessa demarit ovat ainoa dinosauruspuolue jotka kokivat häviötä, ja ovat nyt neljänneksi suurin puolue. 

Selvä, eli uusia tuulia kaivataan, ja tämä on ilmeisesti kansan mielestä perussuomalaisten hartioilla kannettavana. Perussuomalaisilla on monta korttia käytettävänä: maahanmuutto näkyy jo kaikkien kaupunkien katukuvassa, ja on enemmän ja enemmän tapetilla. Perussuomalaiset pyrkivät myös "maanläheisyyteen" ja "kansankielellä puhumiseen", eli kalastavat ääniä sekä kaupungeissa, että maakunnissa. Populistipuolueet yleensä nousevat ja kaatuvat yhtä lujaa, mutta persut ovat vahvempia kuin koskaan. Monet luulevat että tämä johtuu nimenomaan siitä että ihmiset eivät enää jaksa valehtelevia politiikkoja sekä kysymysten kiertelemistä. Tämä "tavallinen tallaaja eduskuntaan" mentaliteetti vaikuttaa myös toimivan, ja maahanmuuttokriittisyys on tällä hetkellä muodissa. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Se on hyvä jos joku omaa vahvat mielipiteet, on valmis kertomaan tästä ihmisille, ja ihmiset haluavat sen perusteella hänet eduskuntaan.

Valehteleva politiikko sekä kysymysten kierteleminen taas vaikuttaa olevan ongelma vain niille jotka eivät ole kovinkaan kokeneita yhteiskunnallisissa asioissa. Ja jos ei ole kovin kokenut yhteiskunnallisissa asioissa, on myös helppo muodostaa vahvoja mielipiteitä. "Perkeleen mutakuonot!" on lause jonka voi sanoa helposti ilman suurta taustatutkimusta. "Suomen talouden elvyyttäminen" taas sisältää enemmän. Rautalankaa vääntämällä: mikään poliittinen asia ei ole mustavalkoinen. Mikään poliittinen asia ei myöskään ole absoluuttinen. Siksi ei ole olemassa kyllä tai ei vastauksia. Harva asia on kyllä tai ei. Ja sillon kun politiikolta pakotetaan väkisin yksinkertainen vastaus "kansan kielellä", on välttämätöntä että sanoo jotain joka ei kokonaisuudessaan aina pidä paikkaansa. On syy siihen miksi matematiikan kokeessa vastaus on rivi, ja yhteiskuntaopissa vastaus on essee. Kiertelevät ja kaartelevat valheet ovat siis ihmisten yritys kuvailla monimutkaisia ja vaihtelevia asioita, kirjan pituisella tiedolla tungettuna kahden minuutin haastatteluun. 

Mutta kansa tahtoo suoraa faktaa lätkittynä pöytään, ja ovat nyt yhdessä sitä mieltä että keskusta ja perussuomalaiset kykenevät siihen. Ja voin tässä antaakin pari esimerkkiä selkeistä poliittisista mielipiteistä jotka esimerkiksi koko kansan Timppa on laatinut: ei abortille, ei homoavioliitolle. Timo Soini on katolilainen, ja kunnon kristittyhän omaa perinteiset, konservatiiviset arvot (miten se dinosaurus?). Kertokaa toki onko järkevää että heteroseksuaalinen ihminen joka ei itse voi sukupuolensa ansiosta hankkia aborttia aktiivisesti ajaa politiikkaa jossa näitä kahta asiaa rajoitetaan, tai kielletään? Ja onko vaarana että "perinteisten arvojen" takana piileksii muita, vastaavia kieltoja joita nämä kaksi asiaa vain symbolisoi?

Siitä voin olla varma että sekä homoavioliiton- että abortinvastaisuus symbolisoi sitä, että Timo Soinille on elintärkeää mitä muut ihmiset puuhaavat omissa sängyissään. Olen myös sitä mieltä että homoavioliitonvastaisuus symbolisoi vähemmistön halveksumista, ja abortinvastaisuus symbolisoi naisen oikeutta päättää omasta vartalostaan. Ja kun kerta puhutaan kristillisistä arvoista, ottakaa huomioon että tuleva pääministerimme Juha Sipilä on lestadiolainen, eli kaikista suomessa esiintyvistä uskonnonryhmistä yksi fundamentalistisin, vanhoollisin. 

En yritä itse kritisoida sitä etteikö uskovainen ihminen kykene järkeviin poliittisiin päätöksiin. Sipilä voi olla hyvinkin kokenut ja oikeudenmukainen pääministeri, ja Timo Soini voi olla monella tavalla hyvä poliitikko. Sen sijaan on useasti todistettu että nämä ihmiset ajavat määrättyjä kysymyksiä oman arvojensa mukaan, eikä esimerkiksi sen mukaan mitä kansa haluaa. Muistatte varmaan että homoavioliittolaki oli kansanaloite. 

Olemmeko valmiita elämään hallituksen alla jossa pari vaikutusvaltaista vanhoollisherraa pystyvät nujertamaan sen, minkä suuri osa kansasta on oman tahtonsa avulla kerännyt kasaan, omien arvojensa perusteella. Kuulen usein että laaditaan mikä tahansa politiikkaan liittyvä argumentti pöytään, ja huudetaan Suomi takaisin keskiajalle!

Mutta tämän asian suhteen pahasti pelkään että sinne me olemme matkalla. 

Kymmenen ärsyttävää musiikinkuuntelijaa

Jostain syystä monella ihmisellä on niin häiriintynyt suhde musiikkiin että se ajaa ne käyttäytymään kuin talipäät. Tässä olen listannut teille omat henkilökohtaiset inhokkini:

1. "Artisti on pilalla jos se on kuuluisa"
Ihminen joka kokee että aito musiikki on vain sellaista jonka kirjoittanut ei ilmeisesti saa kunnolla rahallista korvausta työstään. Musiikkihan on automaattisesti pilalla jos sitä kuulee esimerkiksi radiossa tai siitä artistista on juttua jossain lehdessä. Tämän ihmisen täytyy myös peitellä ja kieltää täysin että on joskus väittänyt pitävänsä artistista joka nyt on tullut julkisuuteen vaikka aikaisemmin olikin "siististi UG".

2. "Et ole varmaan kuullut tästä"
Ihminen joka soittaa sinulle mitä tahansa kappaleita olettaen että et itse ole koskaan tutustunut musiikin etsimiseen. "Hei oon kuunnellu tällasta ku Lady Gaga et oo varmaan koskaan kuullu tätä.."

3. "Kaikkien pitää tietää mitä kuuntelen!"
Ihminen joka ei elämässään ole löytänyt omaksi ilokseen kappaleen vaan tämä ilo on jaettava kaikkien kanssa. Hei ihanaa että Spotifyssä ja Last.FMässä ja kaikissa mahdollisissa palveluissa on mahdollisuus toimintoon joka lakkaamatta ilmoittaa kaikille mitä kuuntelen tällä hetkellä! Oletan myös että jokainen ystäväni haluaa päivittäin katsoa 70 linkkiä eri biiseihin jotka lähetän!

4. "Olen päättänyt mitä kuuntelen loppuelämäni"
Ihminen joka on käsittänyt musiikinkuuntelun samalla tavalla kuin tavaroiden omistaminen: Jossain vaiheessa niitä on tarpeeksi, ja sitten en hyväksy enää mitään uutta. Hei tiesitkö että artisti josta pidät on myös toisessa yhtyeessä joka tekee samanlaista musiikkia? Ei väliä musiikkikiintiöni on jo täynnä. Tähän kategoriaan kuuluu myös ihmiset jotka kynsin hampain pitää kiinni jostain määrätystä musiikkilajista eikä suostu kuuntelemaan elämässään mitään muuta silmiä pyörittelemättä.

5. "Ennen tehtiin paljon parempaa musiikkia"
Ihminen joka on sitä mieltä että kaikki 70-luvun jälkeen tehty musiikki on automaattisesti huonoa. Ei väliä vaikka tänä päivänä musiikkilajeja on sadoittain enemmän ja uusia ideoita ja artisteja ilmestyy päivittäin - se on kaikki huonoa. Ilmeisesti sitten parempi äänenlaatu pilaa kappaleen?

6. "Musiikki kuulostaa paremmalta vinyylillä"
On asia erikseen jos tahtoo kerätä ja omistaa vaikkapa vanhoja vinyylejä tai CD-levyjä tai mitä tahansa. Mutta ihmiset jotka väittävät että vinyylillä musiikki olisi erillaista ja paremman kuuloista voisivat yhtä hyvin olla sitä mieltä että ruoka maistuu paremmalle pahvilautasella. Puhumattakaan siitä että tämän asian väittäminen on vaan tapa saada kaikki tietämään että omistaa vinyylejä. Koska onhan se tosi harvinaista ja uskomatonta ja tekee sinusta mahtavan ihmisen.

7. "Genrehifistelijät"
"Anteeksi nyt vaan, tämä ei todellakaan ole jazzia vaan Avant-Garde fuusiojazzia."

8. "Musiikkihifistelijät"
"Itse arvostan paljon enemmän Princen tuotantoa vuoden -79 ja -83 välillä jolloin hänen emootioiden abstrakti melankolia assosioi vahvemmin matalien resonanssien symmetriaan"

9. "Miten voit pitää metallimusiikista"
Tämä pätee myös muihin musiikkilajeihin mutta itse kuulen tätä useimmiten metallimusiikin suhteen. "Miten voit pitää siitä sehän on vaan epämääräistä räminää eikä sanoista saa selvää!" Jokaisella ihmisellä on varmasti musiikkilajeja joista ei itse pidä, jospa yrittäisimme jakaa samaa ymmärrystä myös muille.

10. "Hei kuunnelkaa tää biisi!"
Olet juhlissa jossa kaikki tanssii saman geneerisen tanssimusiikin tahtiin ja yksi sankari päättää että nyt on hyvä aika soittaa "tosi hyvä biisi" jonka tahtiin kukaan ei voi tanssia eikä ketään kiinnosta kuunnella. Olisiko se sittenkin pitänyt säästää ihan omana tietona se lempparibiisi ja antaa ihmisten heilutella persettään biisin tahtiin johon se onnistuu.Tähän kategoriaan kuuluu myös ihmiset jotka pitävät vain yhdestä genrestä ( joka tässä tapauksessa ei ole tanssimusiikkia ) ja joiden pitää joka bileissä tulla soittamaan "jotain oikeeta musiikkia" josta siinä yhteydessä vain itse pitää.

Huumorintaju

Olen miettinyt miten ristiriitaista se onkaan, että ihmiset jotka kuvailevat itseään sosiaalisina tai huumorintajuisina usein ovat juuri päinvastaisia. Ehkä ihmiset jotka kuvittelevat tulevansa kaikkien kanssa toimeen eivät osaa katsoa niinkin monimutkaista asiaa kuin sosiaalista kanssakäymistä monimutkaisena asiana, vaan koska eivät ymmärrä kuinka laaja ja kattava käsite se on, kuvittelevat hallitsevansa sitä paremmin kuin mitä tekevät. Kun taas ihmiset jotka pärjäävät kanssakäymisissä paremmin ovat tietoisempia siitä kuinka vaikeaa ja monipuolista se oikeasti on ja tästä syystä nöyrtyvät myöntämään etteivät ehkä ole niin taitavia siinä. Samanlailla kun ihminen luulee olevansa viisas mitä vähemmän hän asioista tietää. Tietämättömyys siitä kuinka paljon ei tiedä on varmasti rohkaisevaa ja vähentää epävarmuutta. Sama pätee myös huumorintajuun: jotenkin tuntuu että ne, jotka kuvailevat itseään kovaan ääneen huumorintajuisina, ovat ne jotka kaikista kiusallisimmin kertovat pitkäveteisiä ja kuluneita vitsejä ja nojaavat vanhoihin, jo uutena keksittyinä kliseisiin lausahduksiin kuten "Jeesus tulee, osta kypärä".

Vaikka en itse olekaan mikään diskurssianalyytikko, en voi olla huomaamatta miten termiin huumorintaju kuuluu sekä sana huumori, että taju. Jos oletetaan että huumori tarkoittaa asioita jotka ihmiset yleisesti kokevat hauskoina kuten esimerkiksi vitsit, lausahdukset, vahingonilo ja tilannekomiikka, voitaisi olettaa että sana taju edustaa kykyä ymmärtää missä tilanteissa mikäkin humoristinen asia on hauskaa, ja mitkä asiat jäävät siihen eikä niillä enää ole uudelleen kerrottuina samaa koomista arvoa. Jokainen on varmasti ollut keskustelussa jossa joku kovasti yrittää kertoa  tapahtumaa joka selvästi uudelleen kerrottuna on kadottanut kaiken alkuperäisen hauskuuden, esimerkiksi jonkun humoristisen elokuvan tapahtumaa. Mielestäni on silloin kyseessä ihminen joka ymmärtää käsitteen huumori, mutta ei omista minkäänlaista tajua sen suhteen. Jos osaa tunnistaa huumoria tilanteesta muttei ymmärrä miten sitä tulevaisuudessa voi soveltaa muihin tilanteisiin, tietää mitä huumori tarkoittaa ja osaa nauttia siitä muttei omaa huumorintajua.

Olen myös sitä mieltä että huumorintajua ei varsinaisesti voi opetella. Se, että lukee etukäteen vitsejä jotta muistaisi ne myöhemmin että kankeasti voi tuoda ne keskusteluun ja pakottaa ihmiset kerta toisensa jälkeen väkinäiseen nauruun ei tee kenestäkään huumorintajuista. On pakko ymmärtää ettei asiat jotka jonkun mielestä on hauskoja, automaattisesti tee niistä kaikkien mielestä hauskoja. Jos arvostelee toisen reaktiota omaan vitsiin leimaamalla sen huumorintajuttomaksi, ei vika välttämättä ole yleisössä vaan esiintyjässä joka ei ymmärrä mikä vitsi sopii mihinkin tilanteeseen.

Mielenkiintoista tässä on kuitenkin se, että ne jotka ovat keskustelussa kaikista kiusallisimpia ovat ne jotka omasta mielestään ovat hyvinkin hauskoja kun kankeasti yrittää tunkea puujalkavitsejä joka väliin. Nämä ovat myös ne jotka omasta mielestään ovat kaikista huumorintajuisimpia, kun taas ne jotka luonnostaan osaa muokata suuren määrän omasta puheestaan tavalla joka viihdyttää kaikkia eivät koe samaa tarvetta kertoa kaikille kuinka huumorintajuisia he ovat, vaan osaavat tunnistaa rehellisesti viihdyttyneen reaktion ja saavat tästä riittävän positiivisen palautteen.