Olisiko ympäriinsä katseleminen ihan okei?

Ymmärrän että ei aina jaksa jutella muille tai katsoa muita tai edes huomioida muita mutta nämä ihme hiipparit jotka ovat niin syvällä omassa kuplassaan että voivat kävellä toisen päälle huomaamatta ovat minulle täysin mysteeri. Tämä pätee myös niihin jotka kaupassa kävelevät ahtaalla käytävällä ja katselevat kamaa kun joku takana tuleva kantaa kymmenen kiloa painoa ja haluaisi ohi. Kuka sitä nyt huomaisi saatika sitten kääntäisi päätä ja tekisi jotain asialle kun näin käy. Sitten nauretaan että kun miehet ovat niin putkiaivoja, entä nämä perkeleen Stockmann-mummot jotka voivat pysähtyä keskelle Mannerheimintietä ruuhkaaikaan kaivamaan jotain laukustaan huomaamatta luomaamansa liikennekaaosta ympärillään? Kun ei vaan kiinnosta mikään mikä ei ole oman kukkahatun alla.