torstai 31. tammikuuta 2013

Hei miehet.

Juttelin baarissa tukevassa humalatilassa miehen kanssa siitä onko naisten vai miesten kanssa helpompi tulla toimeen. Mies sanoi että faktahan on se, että miehet ovat rektumin abyssaalisista syvyyksistä. Tuohon vaikea enää lisätä mitään.

Kaikki elämän ultimaattisimmat totuudet ilmenevät kännitilassa. Mulle sanottiin kerran, että miksi tavata selvinpäin kun voi tavata vähemmän kännissä?

tiistai 29. tammikuuta 2013

Päivän sana.

Sana jolla voi kuvailla uskomattoman osuvasti mielentilaa mutta myös ruumiin muotoa. Nimittäin plösö. En pärjäisi päivääkään ilman tätä termiä.

Kun luottokortit ei toimi.

Kaupan kassalla pahimmat työpäivät on ne kun pankki tai luottokortit ei toimi yhteysvikojen takia. Kummallisinta on taas se miten ihmiset sillon käyttäytyy. Esimerkiksi lappu ulko- ja sisäovella jossa lukee ongelmasta punaisella tussilla ei riitä siihen että ihmiset huomaisivat asian, vaan keräävät silti ostoskärryn täyteen safkaa ja ovat kassalla ihmeissään. Jotkut jopa suuttuvat että kun heille ei ole ilmoitettu. Varmasti palkataan joku ovelle seisomaan kertomaan ihmisille mistä on kyse, ja hauskinta se että vaikka niin tehtäisiinkin niin yllättävän moni jää inttämään vastaan. Esimerkiksi "kyllä minulla on rahaa tilillä" ja "kyllä minulla on oikeus tehdä ostoksiani kortilla" on tavallisia argumentteja.

Toinen asia joka ihmetyttää on kuinka harva tietää mikä on erona pankki ja luottokortilla. Ilmeisesti ihmiset satunnaisesti käyttää kumpaakin ja ihmettelee miksi vain puolet ostoksista tulee laskuna kotiin kuun lopussa. Tai jotain. Jos luottokortit ei toimi tosi moni sanoo maksavansa pankkikortilla ja kaivaa silti taskustaan jonkun Visa Electronin tai Amexin. Electroni on luottokunnan käteismaksukortti. Amex on herran jestas Amex. Yksi mies kaivoi jopa Diner's Club korttinsa esiin ja väitti maksavansa pankkikortilla. Siis ihminen joka maksaa jonkun tonnin vuodessa siitä kortistaan jonka saa vaan jos on jäsenenä jossain kauppiasliitossa ja ei siltikään tiedä mitä se kortti tekee?

Parhaat on tietenkin ne ihmiset jotka, vaikka niille on lapulla ja suullisesti ilmoitettu useampaan otteeseen että kortti ei toimi yrittää silti maksaa, ja suuttuu kassapalvelialle kun se ei toimi. Kielletään niiltä ruuan saanti ja nyt lapset kuolee kotona. Tai sit ne sanoo että jos vien nämä kotiin ja maksan ensikerralla? Jep, omasta taskusta varmaan pistän kassaan sen sun 78e että ei näytä pohja miinusta. Huhhei.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Chickflick.

Jos ketään häiritsee se että katsoo sarjaa jossa turhan suuri osa keskittyy siihen että puhutaan tunteista ( tähän ei nyt päde joku Greyn Anatomia jossa koko juoni on tunteista puhuminen ) kun oikeasti haluaisi katsoa toimintaa tai muuta vastaavaa, löytää itsensä samanlaisesta tilanteesta kuin minä jossa tekisi mieli hypätä niiden osien yli mutta jos niin tekee jää aina joku juonikäänne näkemättä. Hyvänä esimerkkinä Supernatural, jossa veljekset Winchester käyttää joka jaksossa 10-15 minuuttia vähintään siihen että puhutaan tunteista. Toinen hyvä esimerkki on Dexter, joka n. toisen tuotantokauden jälkeen käyttää jaksoittain naurettavia määriä aikoja siihen että fiilistelee sitä että sillä ei ole tunteita, tai vastavuoroisesti käy dialogia samasta asiasta vaimonsa kanssa. Jokatapauksessa, oma ratkaisuni tähän on se että tehdään juustoisesta vielä juustoisempaa. Jos koneella katsot sarjaa pistä taustalle soimaan joku Ti Amo, tai vielä parempi on George Michaelin Careless Whisper, mutta vaan siis se saksofoniosuus. Lopputulos on niin naurettava että hyvin jaksaa katsoa.

Huonoa suomea.

Hävytöntä kun tekstaa tai chattaa ihmisen kanssa joka on ulkomailla ja siitä syystä ei käytä ä tai ö pilkkuja kirjoittaessaan. Mulla ainakin tosi vaikea keskittyä itse asiaan kun kuvittelen sen ihmisen äänen päässä niin että se puhuu tosi kehnosti suomea. Tulee ongelmaksi varsinkin jos puheenaihe on vakava.

Tervetuloa.

Olen siis hyvin innokas kirjoittaja, mutta on raja kuinka paljon ihmisiä voi Facebookissa turhuuksilla härnätä. Siksi tämä. Päivän spedein ehkä se että kuinka monta kertaa ihminen onnistuu kävelemään kohti rullaportaita jotka on menossa väärään suuntaan matkalla Kampin alakerrasta ylös asti? Vastaus on kolme. Vähän katteli myyjät rullaportaiden varrella että missäköhän maailmassa tuonkin naisen ajatukset haahuilevat.